Hallitus pimittää tietoja kansalaisuuslain muutoksesta

Sisäasiainministeriön tiedote 30.10.2009
Kansalaisuuslain uudistukset lausuntokierrokselle

Sisäasiainministeriö on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle hallituksen esityksen kansalaisuuslain muuttamiseksi. Lausuntoja pyydetään ministeriöiltä, muilta viranomaisilta ja järjestöiltä. Kansalaiset voivat ottaa kantaa muutosehdotuksiin ensi viikolla alkavassa kansalaiskeskustelussa otakantaa.fi -foorumilla.

Kansalaisuuslain muutoksilla pyrittäisiin edistämään Suomessa asuvien ulkomaalaisten yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta mahdollistamalla kansalaisuuden saaminen nykyistä joustavammin. Kansalaisuuslain uudistaminen lähtee perusajatuksesta, että kansalaisuuden saaminen on yksi kotoutumista edistävä tekijä.

Kansalaisuuteen edellytettävää asumisaikaa lyhennettäisiin viiteen vuoteen nykyisen kuuden vuoden sijaan, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Lisäksi asumisaikavaatimusta voitaisiin vielä lyhentää neljään vuoteen, jos henkilö osoittaa osaavansa hyvin suomen- tai ruotsinkielen. Tällä pyritään edistämään kotoutumista ja kannustamaan kielenopiskeluun.

Niin sanonut kerätyn asumisajan osalta asumisajan osalta vaadittaisiin seitsemän vuoden asumista Suomessa 15 ikävuoden täyttymisen jälkeen, joista viimeiset kaksi vuotta keskeytyksettä. Puolet Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta laskettaisiin mukaan asumisaikaan, mutta hakijan olisi tullut oleskella jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden ennen kuin kansalaisuus voitaisiin myöntää.

Kansalaisuuslaissa on jo nyt nuhteettomuusedellytys kansalaisuuden saamiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rikoksiin syyllistyneelle ei myönnetä kansalaisuutta tai se myönnetään vasta odotusajan jälkeen. Odotusajan pituuden määräämisessä sovelletaan nykyisin Maahanmuuttoviraston ohjetta. Kansalaisuuslain uudistuksessa ehdotetaan, että tästä odotusajan tarkemmasta määräytymisestä säädettäisiin jatkossa laissa.

Kansalaisuusilmoitusta koskevia säädöksiä selkiytettäisiin. Entinen Suomen kansalainen tai tämän jälkeläinen voisi saada kansalaisuuden yhdellä ilmoitusmenettelyllä. Kansalaisuuden saisi riippumatta siitä, asuuko entinen Suomen kansalainen Suomessa vai ulkomailla.

Hallituksen esitys kansalaisuuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuonna 2010.

Esitys on kokonaisuudessaan luettavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/suomi/kansalaisuuslaki

Kommentti hommaforumilta:

Tiedotteessa ei ole mainintaa kielitaitovaatimuksen poistamisesta "monilapsisten perheiden äideiltä ja yksinhuoltajilta".

Ei mainintaa iäkkyyden määritelmän uudesta "lähtömaan keskimääräisestä eliniästä" riippuvasta soveltamisesta kielitaitovaatimuksesta luopumiseksi.

Ei mitään mainintaa siitä, kuinka moniin ihmisiin poikkeussäännöksiä (äitiys, ikä suhteessa lähtömaan keskimääräiseen elinikään, lukutaidottomuus) arvioidaan sovellettavan.

Oman käsitykseni mukaan poikkeukset tulevat kattamaan lähes kaiken humanitaarisen maahanmuuton ja etenkin lähivuosina lisääntyvät perheenyhdistämistapaukset. Käytännössä tämä "kahden oven menetelmä" tarkoittaa koko kielitaitovaatimuksen romuttamista. Olisi siitä voinut mainita tiedotteessakin.

Kansalaisuuden antaminen Suomessa nykyisin asuville ulkomaalaisille johtaa automaattisesti maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen, koska kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat voivat tuoda sukulaisiaan alkuperäisestä kotimaastaan Suomeen:

- Kansalaista ei voi karkottaa.
- Suomen passilla pääsee matkustamaan ihan eri tavalla kuin Somalian, Irakin tai edes Venäjän tai Kiinan passilla.
- Suomen kansalainen pääsee muuttamaan aika vapaasti mihin tahansa EU-maahan tai pohjoismaahan.
- Suomen kansalainen ja humanitäärinen maahanmuuttaja pääsee tuomaan puolison ja lapset ulkomailta rahatilanteesta riippumatta, muut kuin humanitääriset maahanmuuttajat joutuvat todistamaan pystyvänsä elättämään perhettä.
- Pääsee äänestämään eduskunta- ja presidenttivaaleissa.